Jouluyötä kohti; joulukiireestä ja joulurauhasta

Liittyen edelliseen tekstiini jäin miettimään sanoja joulukiire, joulurauha. Mistä ne syntyvät. Kuinka moni todellisuudessa kokee joulurauhaa, kuinka moni joulukiirettä. Takanani on monia, mm. opiskelujouluja, jolloin tenttikaudet ja esseiden palautukset ajoittuivat parin kuukauden ajan nimenomaan joulun alle. Niinä jouluina vasta aatonaattona olin hankkimassa lahjoja lapsilleni, leipomassa ja siivoamassa. Ne joulut eivät tuntuneet kovin levollisilta jouluilta. Silloin ajattelin, jos vain joskus on mahdollisuus, toimin toisin, toimin ajoissa. Tänä jouluna lahjat ovat olleet kääröissä jo hetken aikaa, leivonnaiset pakasteessa samoin. Ja menen joulua kohti työtäni tehden niinkuin moni muukin. Vaikkakin pitkää päivää niin levollisesti, mm. tämän musiikin soidessa taustalla.

Tämä joulu

Muutamia maraton-päiviä takana. Ja edessäkin. Ei niinkään joulua ympäröivien asioiden parissa, vaan sitoutumisten ja lupausten, rakastamani työn tekemisen. Että jouluun sydämestäni hiljentyisin, kun joulu on.

Aurinkokin näyttäytyi…

…ja onhan se huikea tunne pimeänä vuodenaikana! Pian vain kameran kanssa pihalle ja talteen sain. Myös nalle joka oli istunut tuossa tuolissa viikkokausia, näytti niin tyytyväiseltä auringon kajossa että se oli saatava mukaan kuvaan:)

Mustikkapiirakkaa ja pikaluonnoksia

Kaavoituksen välissä kahvibreikki ja pikaluonnoksia, malliston puuttuvia palasia/täydennystä. Kun eräälle kiireiselle läheiselle niitä näytin, hän lausui että en mie noista niin ymmärrä mutta ne varmaan siitä kehittyy :) Kyllä vain.